Tekstikoko aA

Asuminen ja ympäristö

Auringonlasku järvellä
 
 
 

Vesistöhankkeet

Virtain vesistöt ovat vedenlaadultaan pääosin hyviä. Joissakin  vesistöissä on koettu vedenpinnan laskevan etenkin kesäisin liian alas,  mikä on vaikeuttanut vesistön virkistyskäyttöä. Monien  vesistökunnostushankkeiden tavoitteena onkin kesäaikaisen vedenpinnan  nostaminen.

 
Jähdyspohjan reitti

Jähdyslammen reitti on puroista ja pienistä välilammista muodostuva vesireitti, joka laskee Kangasjärvestä  Majajärven kautta Vaskiveden Jähdyslahteen. Reitillä on neljä kalannousuestettä. Jähdyspohjankosken alaosassa on kaksi säilynyttä, mutta toimintansa lopettanutta myllyrakennusta. Jähdyspohjankoskessa on olut myllytoimintaa jo 1600-luvulta saakka ja nykyiset Ylä- ja Alamylly ovat sijainneet viimeistään 1800-luvulta nykyisillä paikoillaan.

Reitin keskivaiheilla puron vesi on padottu kolmen pienen lammen ketjuun, joista käytetään yhteisnimeä Patolammet. Reitin pituus on noin kolme kilometriä ja putouskorkeutta sillä on vajaa 20 metriä. Reitin puro-osuuksista käytetään yhteisnimeä Myllyoja.

Myllyojaa on monin paikoin perattu ja muokattu kuivatuksen ja erilaisten myllyjen tarpeisiin.

Jähdyspohjan pohjavesialue

Myllyojan yläosa Kangasjärvestä Patolampien alapuolelle halkoo Jähdyspohjan pohjavesialuetta.  Ylimmän Patolammen padotettu vesipinta on selkeästi korkeammalla kuin sen itäpuolisen harjun ydinosan pohjaveden taso, ja siten lammen alueelta vettä imeytynee harjuun. Kuivina kesinä Patolammen vedenpinnan onkin havaittu voivan laskea reilusti padotustason alapuolelle. Padon mahdollisen vuotamisen ohella imeytyminen voi hyvinkin selittää vesikadon. Imeytynyt vesi kuitenkin palannee puroon osin jo heti Patolampien alapuolella, missä puron vesipinta on luonnonmukaisella tasollaan.

Hankkeen tavoitteet ja toteutus

Kunnostuksen tavoitteena on palauttaa reitti virtavesikalojen lisääntymisalueeksi. Hankkeen tavoitteena on saada elinkelpoinen taimenkanta Jähdyspohjan reitille. Hankkeesta koituu hyötyä kalastolle kalastukselle ja muulle virkistyskäytölle sekä maisemalle. Hanke tukee kalakantojen kestävää käyttöä ja kalastusta sekä vahvistaa pohjoisen Pirkanmaan taimenkantoja, sekä toteuttaa Pirkanmaan vesienhoidon suunnitelmaa ja Virtain kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaa.

Hankkeella ei ole vaikutusta reitin virtaamiin tai luonnonjärvien vedenkorkeuksiin. Kalateiden rakentamisen yhteydessä säädetään kahden ylimmän Patolammin vedenkorkeutta ja kaikkien lampien padot muutetaan nykyisistä säädellyistä settipadoista kiinteiksi padoiksi. Käytännössä lampien vedenkorkeuden vaihtelu vähenee ja muuttuu luonnonmukaisemmaksi. Kunnostustöiden aikana voi aiheutua hetkellistä samentumista alapuolisessa Myllyojassa. Pidemmällä aikavälillä uomien luonnonmukaistuminen edesauttaa hyvää veden laatua. Hanke aiheuttaa lyhytaikaista häiriötä lähiluonnolle, mutta pitkän aikavälin ja laajemmalle kohdistuvat vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat kunnostustarkoituksen mukaisesti positiiviset.

Hankkeella ei ole vaikutusta alueen maankäyttösuunnitelmien toteutumiseen. Koskikunnostukset ja Ylämyllyn kalatie lisäävät Jähdyspohjan maakunnallisesti tärkeän kulttuurimaisema-alueen maisema- ja virkistysarvoja. Alamyllyn myllyrakennusta suojataan hankkeen yhteydessä tulvavesien aiheuttamalta kulumiselta ja vettymiseltä.

Hanke toteuttaa Pirkanmaan vesienhoitosuunnitelmaan 2016-2021 ja Virtain kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmiin kirjattuja tavoitteita. Hankkeesta ei myöskään arvioida aiheutuvan koituvan korvattavaa yleistä vahinkoa tai haittaa. Lyhytaikainen samennushaitta korvautuu kunnostuksesta koituvalla pitkäaikaisella virkistys-, maisema- ja kalataloushyödyllä.

Suunnitelmassa Patolammin alimmaisen altaan veden pinta pidetään nykyisellä tasolla ja keskialtaan vedenpintaa nostetaan 0,4 m. Ylimmäisen lammen vedenpintaa lasketaan 15 cm:llä. Kaikki Patolammin altaat sijaitsevat pohjavesialueella. Poikkeuksellisen kuivina aikoina lampien vedenpinnat laskevat hyvin alhaalle veden suotautuessa pohjaveteen alueella esiintyvän sorakerroksen lävitse. Tämän vuoksi kalatie suunniteltiin tiivispohjaiseksi, jotta suotautumista pohjaveteen ei tapahtuisi.

Hankkeella ei ole vaikutusta alueen maankäyttösuunnitelmien toteutumiseen. Koskikunnostukset ja Ylämyllyn kalatie lisäävät Jähdyspohjan maakunnallisesti tärkeän kulttuurimaisema-alueen maisema- ja virkistysarvoja. Alamyllyn myllyrakennusta suojataan hankkeen yhteydessä tulvavesien aiheuttamalta kulumiselta ja vettymiseltä.

Hankeelle on saatu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 28.8.2018 antama vesilain mukainen lupa ja hankkeen toimenpiteet on toteutettu vuosina 2019-2020 ja Ylä-Myllyn kalatien korjaus kesällä 2023.

Wolanderinkoskien ja Enonkosken kunnostusHauhuunveden ja Uurasjärven kunnostusVermasjärven kunnostusKurjenjärven ja Joutsenjärven kunnostusYlä-Havankajärven kunnostusToisveden kunnostusVaskuunjärven kunnostus ja Koronjoen yläosan kalatalaudellinen kunnostusHavanganjärven kunnostusSeinäjärven kunnostusIso-Tarjanneveden kunnostuksen esiselvitysVIRTA-hankeIkaalisten reittiHuomisen Havanka-hanke
 
 
 

Sivua päivitetty: 04.09.2023